Nyt se alkoi: nutukaskausi! Elo tää on mulle yhtä juhlaa... Taivaalle (ja poroille) kiitos ja ylistys karvakengistä; siellä saavat varpaat olla kuin linnunpoikaset pesässään. Siitä ei enää talvikenkä parane, sanoi Andiamon setä mitä tahansa!

Tulimme taas mummolaan viikonlopuksi, telkkarin orjia kun olemme ;D Ei vaiskaan, harvoinpa sitäkään fiksua vekotinta tulee kaivattua, mutta nyt oli pakko päästä töllön luo kun tulee Jennifer Foxin dokumentti "Flying - vapaan naisen tunnustuksia" (osa 2). Foxhan oli meillä Inarissa opettamassa, ja hyvin opettikin. Sitäpaitsi hän on niin mahtavan vapaa että harvoin tapaa, kuten eräässäkin lorulauseessa asia ilmaistaan. Ja avoin - kuinka moni haluaisi kuvata itseään gynekologilla? Muutenkin ainakin dokkarisarjan eka osa ihastutti elämänmakuisuudellaan ja raikkaudellaan. Katsokaahan tekin jos sopivasti tv:n ääreen satutte (kymmentä vaille kymmenen tv1:ssä)!

Apropos vapaus ja lentäminen... Kun kirjoittelen tätä, Coral on Höyhensaarilla. Sinäkin taitaa olla ihanan vapaa ihmislapsi "ylös kasvamassa"; tietää mitä tahtoo ja myös tekee sen, jos ei ennemmin niin myöhemmin, eli heti kun äidin silmä välttää ;D Ja vielä: hänellä on ilmiselvää kiinnostusta lentäviin koneisiin. Helikopterit varsinkin ovat pop, paremman puutteessa lentokonekin kelpaa. Tai lentokonetuoli, kuten tuttavien lahjoittamaa uutta turvaistuinta nimitämme. Että sellainen prinsessa meillä... tuleekohan hänestä Ensimmäisen Maailmanrauhan lentäjäsankari? Toivoa sopii ja ajatella saattaa!