Jo on aikoihin eletty: minä, Virva Tuulikki, nukuin! Koko yön, sikeästi, hyvässä asennossa. Aamulla  heräsin levänneenä. Ei silmäpusseja, ei aamukärtyä, ei takakireyttä, ei edes aamupäänsärkyä! Ihmeitä voi sattua. O grazie -kiitos paljon!

Ihana levähtäneisyys (jota jo luulin pääseväni maistamaan vasta Valhallassa) ja varhaisherännäisen luontaisetuihin kuuluva aamurauha innoittivat minut taas minnekä muualle kuin kyökkiin. Löysin muinoin mukavan englantilaisen reseptin norjalaisesta bakebokista ja otin ohjeen talteen, että Sitten Joskus Kun sitä kokeilisin. Ja halleluja, sitten joskus ei ollutkaan Never vaan Now:

SKONSSIT (8 kpl)
50 g voita
225 g vehnäjauhoja
120 ml maitoa
25 g sokeria
125 g rusinoita (voi jättää pois jos ei halua rusinoita pullaansa :)

  1. Laita uuni lämpiämään 220 asteeseen.
  2. Nypi voi ja jauhot.
  3. Lisää sokeri, rusinat ja maito. Sekoita.
  4. Muovaile palloksi ja paina lätykäksi uunipellille leivinpaperin päälle.
  5. Jaa veitsellä kevyesti 8 osaan. Voitele maidolla.
  6. Paista n. 25 minuuttia. Anna jäähtyä.

Minä kyllä pienensin lämpöjä paistamisen puolivälissä, ettei tule palaneen käryä. Ja hienosti paistuivat! Hyvä resepti. (Oukkidoukki, I confess: se bakebok oli lastenosastolta. Sopii minulle; sisäinen lapseni  rakastaa rusinoita, tuoretta leipää aamutuimaan sekä selkeitä leivontaohjeita.)

Vaikka uunini ovi ei narahtanut, skonssi kun maailmalle läksi, lapsellani on seitsemäs aisti äidin leipomahetkiä varten: sitähän pitää ilman muuta herätä ihmettelemään ja uuninkulmalla kärkkymään, että josko siltä vaikka putoaisi murusia maistiaisiksi... :D

Onneksi meillä äideilläkin on oma yliluonnollinen kykymme; kolmas silmä, jolla näkee pienet sormet ennenkuin ne ehtivät oikeaan aikaan väärään paikkaan, vaikka olisi kuinka selin. (Tai kenties fysiikanmaikka olikin oikeassa ja kyseessä on silkka evoluution kehittämä superkuulo: suprajohtavat korvat, joilla kuulee pienten sormien luoman liikekitkan,  kun ne liikkuvat halki aika-avaruuden kohti uuninseinän kutsuvasti hohtavia vastuksia...?) Oli sen asian kanssa miten hyvänsä, minä juon nyt kahvia. Ja syön skonssia kanssa. Ha det bra, my friends!