Muinaiset intialaiset olivat sitten viisasta väkeä! "Joka askelen alla on kätketty aarre..." Oikeinpa oivalsivat, nuo kelpo veikot ja veikottaret. Ja saman havainnon on tehnyt myös Tytär: koskaan ei tiedä, mitä kivaa maasta mahtaakaan löytyä juuri näiltä jalkain sijoilta - siispä on syytä suorittaa hieman maaperäarkeologisia kenttätutkimuksia. Ja kun Tytär johonkin ryhtyy, niin hänpä ei hutaisten hutkaisekaan, vaan uppoutuu työhönsä niin maan perusteellisesti - samalla tietysti kesästä nauttien ja naapurimaan aitanpoluilla pöriseväisiä traktoreita tarkkaillen... (raskas työ vaatii raskaat huvit, kyllä näin on näpöttimet!)

Lännen nopein maaperägeologi: Mullapas on jo maasälpää, graniittia ja liuskekiviä. Ja mikäs tuo on... syön hattuni ellei savukvartsi...!

Kaivapas tuosta, parahin Watson! Ties vaikka löytyisi vasarakirves... tai edes Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa...

Tämä vaikuttaa olleen muinaista merenpohjaa... onkohan täällä trilobiitteja?

Kakkatauko??? (Ei sentään, äitiä on vaan niiin kiva säikytellä... varsinkin kun tietää, että se juuri tänään unohti varavaipan kotiin... *LOL*)

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie... (Mutta pitää pysytellä polulla, ettei vaan tule tallanneeksi niitä trilobiittejä...)

Nyt se löytyi, se on täällä... jos tämä ei ole se viisasten kivi, niin sitten se on jotain muuta yhtä arvokasta... Ja eiks niin, äiti, että löytäjä saa pitää???

Ja ei sitte muuta kun syömään! I scream, you scream, we all scream for ICE CREAM... :D