Heti alkuun pyydän anteeksi kaikilta viherturaajilta, jotka Mari Möröltä pöllitty otsikko turhaan houkutti paikalle: Sateenkaaren tästä päästä ei Puutarhaunelmia löydy, painajaisia pikemminkin... paitsi tietysti jos kuulut meihin joille lasten ilo on itseisarvona täydellisen esteettistä elämystä tärkeämpi! Siis te kaikki joille kukkapenkki on pyhä paikka: jatkakaa lukemista jos haluatte, mutta omalla vastuulla...

Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito - eikä sekään niin kovin tärkeää. Tämä asenne on välttämätön lapsiperheessä, jos mielii säilyttää mielenrauhan ja silti nauttia kesästä :-) Niinpä annamme tenavien "auttaa"... ja lapsilla on lapsilla on aamusta iltaan hauskaa!

Nämä kuvat epäonnistuivat niin hauskasti, että pilasin niitä tahallani hieman lisää.... onko lopputulos nykytaidetta vai ei, sen saa jokainen päättää ihan itse... (Rohkenen olettaa, että luolapiirroksetkin olivat aikansa aliarvostettua graffititaidetta, jonka rappiollisesta vaikutuksesta kampakeraamiseen korkeakulttuuriin huolestuneesti keskusteltiin varttuneen väestön keskuudessa.)

Mitä, sisään!??! Nytkö jo? Täähän on vielä ihan kesken!

Tekemisen iloa. Jospa nämä varhaiset ilonhetket jäävät mielenpohjalle muhimaan ja jonain päivänä saamme yhdessä nauttia puutarhanhoidon jalosta harrastuksesta... sitä toiveikkaana odotellessa, onnellisia ulkoilmahetkiä ihan jokaiselle! Puutarha yksillä, kesä kaikilla!!!