Flunssa kiusaa ja kiirettä pukkaa: huomiseksi pitää saada joulukortit kasaan. Kaikesta huolimatta lämmitin lasillisen glögiä ja istahdin tietokoneen ääreen viettämään rauhallisen hetken. Juuri nyt tarvitaan jotakin todella kaunista - siispä kurkataan kalenteriluukkuun ja kuulostellaan, mitä sieltä löytyy.

Nyt en jaksa sen pidemmästi runoilla, vaikka jutunjuurta onkin taas kertynyt kerrottavaksi arkemme auvoisessa sekamelskassa. Kohtahan se onneksi on ilta, ja pääsee peiton alle tuhisemaan. Eikös vaikka näytäkin houkuttelevalta:

Uni paras lääke on... ja tyttäret ovatkin flunssansa jo selättäneet. Ihmekös tuo, kun näin herttaisesti hiljentyvät kauneusunia katselemaan.