Tällä viikolla meillä on tapahtunut Suuria. Ensin yllätti Avalon ja jätti pois tutin! Yhtenä iltana sitä ei nukkumaanmennessä näkynyt, ja itkuraivarin sijasta neito suhtautui asiaan stoalaisen tyynesti, meni unten maille ilman tuttia ja sen jälkeen on maininnut koko kapineen vain kerran. Ja kaikki tämä ihan omasta aloitteestaan. Ooh!

Seuraavan kehityshistoriallisen merkkipaalun pystytti eilisiltana Coral.  Tähän astihan tytär on ollut sitä mieltä, että vain äidin viekussa hän on kutakuinkin turvassa Möröiltä. Oma sänky ei ole tullut kuuloonkaan, vaikka se on samassa huoneessa kuin mekin. Mutta eilenpä neiti ilmoitti tomerana, että makuuhuoneessa on liikaa meteliä joten hän nukkuu vierashuoneen lattialla! (Siellä sattui olemaan yövieraan jäjliltä patja.) Annoimme tytön yrittää, vaikka arvelimme likan luikkivan häntä koipien välissä takaisin Makkariin viimeistään pikkutuntien hämärässä. Vaan väärässä olimme! Ei luikkinut, vaan nukkui koko yön ja kuulemma nukkui jopa hyvin. Kehitys kehittyy, varsinkin kun on kyse lapsosista. 

Tähän loppuun vielä kuvakavalkadia kullannupuista. Coralhan poseeraa jo kuin kokenut valokuvamalli... mitä hän tietysti onkin!