Onko se valhetta, onko se unta -eilen VIHDOIN tulivat ja hakivat sen kovanonnen pesukoneeen hoitoon! Eikä mennytkään kuin nelisen kuukautta... (minullako rystyset verillä? Ei suinkaan...) Usko oli hiipunut jo viime kuussa, tänään juuri aioin soittaa kuluttaja-asiamiehelle mutta enpäs ehtinytkään kun ovelle ilmestyi kaksi kaapinkokoista masiinanhakijaa. Undrenes tid er ikke over, kuten Tois Puol Jokke sanotaan... Ennenkuin näky haihtuu tuo, juo sitä, sieluni, juo! (Y.Jylhä)

Nyt on siis saatu pesuvehje korjaamolle ja -molle,enää pitää odottaman kuinka monta kuukautta menee ennenkuin se saadaan vielä takaisinkin! Wish us luck... ;P

Pesukoneihmeen energisoimana innostuin itsekin uusiin uravaltauksiin ja leipaisin eloni ensimmäiset muffinssit, kun oli tulossa vieraskin ja kaikkea. Erityisen ilahtunut olen onnistuneesta reseptinrunnomisesta maidottomaan muotoon, niin että Coralkin sai herkutella. Ja kyllä pienelle makia maistuikin!

Muffinssin voimin olikin hyvä lähteä Daddyn kanssa kävelylle ja hangessa peuhaamaan. (Siltä varalta että muuten emme älyäisi mitä Tytär toivoo, saimme pienen vinkin...)