Ei makuuhuoneen ovi ees narahtanut, tyttö kun maailmalle lähti... niinpä olohuoneeseemme hipsutteli Tapaninpäivänä iltayhdeksältä tämännäköinen pikku karkulainen:

Täälläkö on ne Tapanintanssit? Ja yöpukupakko, eiks se niin ollut?

Parin epäonnistuneen uusionukutusyrityksen jälkeen vanhemmat heltyivät ja antoivat tytön jäädä hetkeksi kukkumaan, onhan sentään joulu! Uusista leluista ei millään malttaisi luopua edes yöksi (Nuket voi sentään ottaa viereen nukkumaan, mutta lattiaharjaa ei äiti anna petikaveriksi ottaa...eikä edes rikkalapiota! Outoja nuo aikuiset vai mitä?)

Nnnnoin! Nyt on parketti paraatikunnossa partaveitsien tanhuttavaksi...

...ja varsinkin kierittäväksi! Niinkuin eräs tyttären uusista ystävistä sanoisi: Rrrrokataan ja rolletaaaaan! Tie-ten-kin!!!

Näin mainioissa tapanintansseissa ei äiti ole tainnut ollakaan: hauskaa oli eikä edes tanssikenkä puristanut!

Ja alkoihan se Höyhensaarikin viimein houkutella pientä juhlijaa... Väsymys tuntuu käpälään, mutta onneksi on Isin isot vahvat käsivarret, jotka lopulta kantoivat Dancing queenin vuoteeseen. (Ja aamulla kaikki saivat kerrankin nukkua pitkään! Kyllä joulu on ihmeitä täynnä...)