Kas niin, nyt saatiin veitikat vuoteisiin enkä ole (kumma kyllä) vielä ihan tööt, joten voinenpa saattaa loppuun urakkani kesäkuulumisten kerronnassa.

Säät ovat olleet meikäläisen mittapuulla  täydelliset: sekä vettä että valoa on saatu sopivassa suhteessa, ja helleviikko loppui juuri ajoissa ennen kipukynnyksen ylittymistä. Viikon aikana tuli kannettua vettä kerran jos toisenkin... ja kyllä heillä oli hauskaa!

"Sopu sijaa antaa" on vanha totuus joka todistettavasti pätee myös meillä. Vaikka tyttöjä on viisi ja altaita vain yksi, ei kukaan kuitenkaan jää rannalle ruikuttamaan... tässä leikissä kukin vuorollaan on Merenneito, jota hänen palvelijansa kylvettävät. Koska Merenneidon kastelu on yhtä hauskaa ellei jopa hauskempaa kuin Merenneitona olo, sopu säilyi ja kaikilla oli kivaa. Johtopäätös: yksi on viidellä jaollinen. MOT!

Vielä tänä kesänä tyttäret mahtuvat samaan altaaseen "uimaan". Ensi kesänä pitääkin kai hommata isompi amme, tai toinen samankokoinen niin että kummallakin on omansa... Mutta on ne vaan niin lutusia että! Ja kuin kaksi marjaa, sukua kun ovat :)

Sarjassamme "Suuria pieniä kesäiloja": Hiekkaa varpaiden välissä.

Kesärusketus.

Kesäkeitto.

Kesäkukat.

Kesäherkut.

Piknik.

Kesävaatteet.

Minigolf. (Aiheesta myöhemmin lisää.)

Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän raporttini täältä tähän. Kauniita unia, oman kullan kuvia ja kaikinpuolin onnellista kesäyötä kaikille. Ensi kuussa kuullaan ja nähdään!